Varikkoportilla: Lihaskalvokäsittelijä Niina Grönqvist "Kun kalvoja ja kudosvauriota saadaan käsiteltyä, ongelmat voivat ratketa ja hevosen fyysisen hyvinvoinnin lisäksi hoidetaan myös sen psyykkistä hyvinvointia"

 

Kuva: Susanna Hyypiä

Niina Grönqvist (45) on hevosalan yrittäjä, jonka monipuolinen osaaminen on auttanut useita hevosia. Hevosten lihaskalvokäsittelyjä tekevä Grönqvist on monessa mukana: työnsä lisäksi hänen aika kuluu perheen parissa, omalla tallilla islanninhevosten kanssa ja kuntoillen. Grönqvist on kisannut myös Bikini-Fitnessin kansainvälisellä tasolla, joten lihaksistosta ja sen huollosta on kokemusta myös omasta takaa. 

”Hevosten pariin olen eksynyt jo ala-asteikäisenä Keravan ratsastuskoulussa tunteja käyden ja sen jälkeen islanninhevosten parissa. Vuonna 1990 sain ensimmäisen oman hevosen talliimme, vaikka Helsingissä asuimmekin. Tällä hetkellä minulla on kaksi omaa hevosta, Losti ja Kongur” Grönqvist taustoittaa.

Jo pienestä asti Grönqvistin haave oli tulla eläinlääkäriksi. Hänen ajatusmaailmansa kuitenkin muuttui ja ajatus hevosen kokonaisvaltaisesta auttamisesta ennalta-ehkäisevässä työssä syntyi. Hevosten parissa työskenteleminen on ollut Niinan unelma ja se toteutui vuoden 2018 loppupuolella hänen alkaessa hevosalan yrittäjäksi. Töitä riittää ja ajokilometrejä kertyy paljon. Myös valtava tiedonjano ajaa opiskelemaan koko ajan lisää: oppia löytyy niin kalvokäsittelystä kuin kinesioteippauksestakin.

” Olen käynyt paljon biomekaniikka-klinikoissa ja erilaisissa valmennuksissa, jotta silmä harjaantuisi arvioimaan liikeratoja. 2012 kävin OTE-hieroja koulutuksen ja innostuin faskioiden ihmeellisestä maailmasta: sen jälkeen olen opiskellut myös muita kalvonkäsittely-tekniikoita ja tällä hetkellä teen tätä aika omanlaisella tavallani tekniikoita yhdistellen. Tein aluksi töitä venemyyjänä ja käsittelin hevosia siinä ohella, kunnes hoidettavia hevosia oli niin paljon, että oli pakko päättää kumpaan keskittyy. Yrittäjäksi alkamista en ole katunut hetkeäkään: asiakkaita on paljon ja kaikki asiakaspaikat ovat täynnä. Asiakkaani ovat ratsuja, ravureita, valjakkohevosia ja maastoilukavereita. Pienin on ollut minishetlanninponi ori ja suurin shire tamma. Jokaista hevosta pidän yhtä tärkeänä hoitotilanteessa ja kaikkia käyn yhtä tarkkaan läpi, oli kyseessä sitten kallis kilpahevonen tai seurahevonen. ” Niina kertoo.

Faskian ihmeellinen maailma

Niina Grönqvistin tiedonjano on valtava ja hän ruokkii sitä lukemalla jatkuvasti uusia artikkeleita ja faskioista tehtyjä tutkimuksia. 

”Faskia-käsittelyiden tarkoituksena on parantaa aineenvaihduntaa kalvorakenteiden välissä sekä kohentaa kehon liikkuvuutta ja vähentää kiputiloja. Kun kalvojen välit ovat mahdollisimman nestemäiset, kudokset liukuvat paremmin toisiinsa nähden mahdollistaen paremman liikkuvuuden kehossa. Silloin kalvot ovat joustavampia ja vähemmän alttiita revähdyksille. Pinta-faskian alla olevissa hermopäätteissä on vähemmän ärsytystä ja samassa välissä sijaitseva imusuonisto sekä pintaverenkierto saa paremmin kuljetettua aineenvaihdunnan kuona-aineita ja maitohappoja pois lihaksista. Ne myös tuo tarvittavia ravintoaineita tilalle” Grönqvist kertoo.

Faskiakireydet eivät näy röntgen eikä MRI-kuvissa: ne näkyy  virheasennoissa ja liikeradoissa, sekä tuntuvat kiristyksinä, kipuina ja puutumisena. Grönqvist kertoo, että pelkkien kireyksien sijaan yksi lihaskalvokäsittelyn tärkeimmistä asioista on oman käden tuntoaistit. Tuntoaistien pitää olla niin herkkänä, että ne pystyvät havaitsemaan kaikki vanhat ja uudet pehmytkudosvauriot. Sitä kautta hahmotetaan kokonaiskuva hevosen liikeradoista ja ongelmista. Grönqvistin mukaan se on ainut tapa päästä katkaisemaan kierre, jossa hoidetaan vain seurauksia. Näin löydetään ne syyt, jotka aiheuttavan liikeradan muutoksen ja sitä kautta liiallisen rasituksen jonnekin puolelle kehoa.

”Faskioiden liukuminen suhteessa toisiinsa on riippuvainen hyaluronihaposta, jota on kollageenikerrosten, faskian ja lihasten välissä. Käsittelyllä, joka aiheuttaa lämpöä, saadaan hyaluronihappo imemään itseensä enemmän nestettä toimiakseen normaalisti, jolloin liukuminen lisääntyy. Kosteutus poistaa jännitystä sidekudoksessa ja korjaa verkoston kautta ko.faskiaketjun alueella. Kun faskiaketjut ovat tasapainossa, sidekudoksissa ei ole kipua. ” Grönqvist kertoo.

Hevosten lihashuoltoon kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota. Hevosen lihaksiston hyvinvointia tuetaan erilaisin keinoin, oli kyseessä sitten seurahevonen tai kilpahevonen. Mutta miten hieronta ja lihaskalvo- eli faskiakäsittely eroaa toisistaan? Voiko hevosen kanssa työskentelevä tehdä itse jotain hevosensa lihashuollon eteen?

”Perinteisessä hieronnassa hierotaan lähinnä lihasta; lihas kyllä rentoutuu, mutta faskia jää jännittyneeksi. Tuolloin myös virheasento palautuu nopeasti takaisin aiheuttaen asentovirheitä ja vähitellen kehon erilaisia toimintahäiriöitä. Itse kehoitan omistajia kiinnittämään huomiota, että hevosen valmennus on monipuolista ja vaihtelevaa. Myös erilaisilla pohjilla on hyvä liikuttaa, jotta rasitus ei ole yksipuolista. On hyvä tarkkailla hevosen lihasten symmetriaa ja käsin kosketella omaa hevosta, jotta se oma käsi harjaantuu havaitsemaan kireyksiä ja mahdollisia vaurioita. Tärkeää on myös huolehtia hevosen juomisesta: kun hevonen juo hyvin, se auttaa lihaskalvoja voimaan paremmin.” Grönqvist selvittää.

Kuva: Juha Puhtimäki

Faskiaongelmat oireilevat monin tavoin

Lihaskalvokäsittelijä kohtaa työssään paljon erilaisia oireita, joihin monesti on löytynyt syy faskiasta. Usein on käännytty myös eläinlääkärin puoleen.

”Paljon on erilaisia vaivoja löytynyt faskiakäsittelyiden yhteydessä. Osa näistä on sellaisia, joihin olen pyytänyt eläinlääkärin ultrausta tai mielipidettä: näitä ovat esimerkiksi selkäjänne-vammat, vammat ojentajajänteissä ja hankositeessä sekä kaularangan ja SI-nivelen ongelmat. Yleisimmät ongelmat ovat ontumat ja liikeradan muutokset, joihin usein löytyy vastaus uudesta kudosvauriosta tai vanhasta, jossa arpikudos ja kiinnikkeet kiristävät liikettä. Eräältä ravurilta, joka aina laukkasi kaarteeseen, löytyi vanha iso arpikudosalue oikean lavan takaa. Kalvokäsittelyn jälkeen se voitti monta starttia.” Grönqvist valottaa. 

Kireät faskiat ja arpikudos voi aiheuttaa huonoja tallitapoja, ärtyneisyyttä ja ongelmia eri tilanteissa. Grönqvist kertoo, että monesti omistaja on huomannut, että se ratsastaessa alta pois juokseva hevonen onkin muuttunut hyvin avuilla liikkuvaksi kun kireydet ja kipu ovat poistuneet. Samoin äreydet ja hermostuneisuus talliolosuhteissa, loimen laitossa ja laumakavereita kohtaan ovat loppuneet käsittelyiden jälkeen, kun kipu ja stressitila kropasta häviää.

”Monesti jos hevonen loimea laittaessa näykkii ja on hermostunut, voi vika löytyä esimerkiksi rintalihaksista tai lavoista: siellä voi olla vanhoja tai uusia kudosvaurioita. Nämä vauriot voivat aiheuttaa kiputiloja, joita hevonen jatkossa kohdistaa loimen laittamiseen. Toisena esimerkkinä hevosella voi olla selän tai rintalihaksen alueella uusia tai vanhoja kudosvaurioita. Kun satula laitetaan selkään ja mahavyötä kiristetään, käytös voi olla rajuakin. Kolmas esimerkki, on hevonen, joka on haluton liikkumaan esimerkiksi lavan tai takaosan kudosvaurioiden vuoksi. Tuon tilan pitkittyessä se saattaa osoittaa haluttomuuttaan liikkua jo sillä, että se ei anna tarhasta enää kiinni. Se haluaa ihmisen ymmärtävän, että jossakin on ongelma. Kun kalvoja ja kudosvauriota saadaan käsiteltyä, ongelmat voivat ratketa ja hevosen fyysisen hyvinvoinnin lisäksi hoidetaan myös sen psyykkistä hyvinvointia.” Grönqvist kertoo. 

Hevonen on kokonaisuus ja sen menestykseen vaikuttaa monta tekijää.  Näihin asioihin myös Grönqvist puuttuu hevosen käsittelyn yhteydessä.

”Isoimman muutoksen näkee yleensä ensimmäisen käsittelyn jälkeen ja usein lihaksisto kasvaa sen jälkeen. Näin satula saattaa jäädä epäsopivaksi. Kalvokäsittelyssä herkästi puutun varusteista tulleisiin ongelmiin ja ohjaan asiakkaita ottamaan yhteyttä satulantoppaajaan tai sovittajaan. Jos huomaan kengityksessä jotain ongelmaa, joka vaikuttaa lihaksistoon, pyydän ottamaan kengittäjään yhteyttä.  Myös ruokinta on asia, joka näkyy lihaksistossa ja ongelmatilanteissa yritetään ratkoa myös paras mahdollinen ratkaisu näihin”.

Kuva: Leena Uusitalo

Haluan auttaa hevosta

Grönqvist toivoo, että saisi tulevaisuudessa mahdollisimman pitkään työskennellä hevosten parissa. Hänestä huokuu halu auttaa hevosta, etsiä lisää tietoa ja auttaa myös etänä. 

”Toivon että pystyisin auttamaan mahdollisimman montaa hevosta. Vaikka kaikkia ei voi aina paikan päälle mennä auttamaan, saan paljon videoita ja kuvia, joiden perusteella pyrin auttamaan hevosten parissa olevia ja konsultointiapua pyytäviä kollegoita. Näissä faskia-jutuissa uutta tutkimustietoa tulee koko ajan ja tässä hommassa ei koskaan pysty olla ihan valmis. Tässä pystyy jatkuvasti kehittämään itseään. Iltaisin katson paljon treenivideoita, jotta silmä harjaantuu oikean liikeradan hahmottamiseen ja siihen, että missä ne virheliikkeet oikein näkyvät. Toivon myös, että jatkossakin pystyisin pitämään koulutuksia ja luentoja, jotta mahdollisimman moni saisi perehtyä tähän ihmeelliseen maailmaan” Niina kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan.