Kun minulta kysytään, kysymys "Kuka on elämäsi hevonen, jos omia ei lasketa", nousee yksi nimi ylitse muiden. Pieni ja pippurinen, reilu 150cm ruuna Pelarin Tähti on sellainen. Ilman tätä hevosta olisi voinut jäädä raviurheilu taka-alalle, mutta tämä hevonen on opettanut ja näyttänyt minulle, mitä on raviurheilu. Tämä hevonen antoi sen kipinän, mikä ei ole vieläkään sammunut ja luulen ettei se sammu koskaan.
Se ei jäänyt viimeiseksi kerraksi. Yhtäkkiä huomasin, että tämä ruuna olikin minun hoitohevonen. Odotuksia ei ollut tulevaisuudesta yhtään. Hevonen oli kokenut paljon, eikä se oikein kulkenutkaan. Laukat oli pinnassa, kun se lapsellisuuttaan sitä harrasti. Mutta se oli silti tärkeä hevonen minulle. Voi taivas kuinka monta kertaa olemme tulleet harjoitusraveista ja miettineet mitä ihmettä tämän kanssa tehdään!
Pääsin näkemää Tähden kanssa raviurheilun varjot ja valot. Muistan ikuisesti lähdön, jossa oli mukana huippuhevosia, Velin Vinke, Totemi Rok, Ellan Kymppi ja monen monta muuta huippua. Siellä oli myös Tähti. Keulaan ja kukat-lausahdus oli silloin osuva, nimittäin ruuna täräytti ensimmäisenä keulaan ja pysyi siellä loppuun asti. Pekka tuulettaa, taustajoukot huutavat. Itkin niin että en nähnyt eteen. Huippuhevoset jäi taakse, ja ennätys parantui hienoihin lukemiin. Sitä tunnetta en ole koskaan saanut ennen enkä jälkeen tuon tapahtuman, vaikka voittoja on tullu eri hevosten kanssa. Tuo ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen voitto. Kyllä me saimme juhlia.
Kun lähdin Raviopistoon, Tähti jäi Kokkolaan, ja on siellä edelleen. Käyn aina välillä sitä katsomassa. Se on hyvissä voimissa. Vaikka en enää sitä hoida päivittäin, on se lähes päivittäin mielessä. Viimeksi eilen Deviliä valjastaessa ja häntäremmiä kiristäessä mietin miten paljon olisi jäänyt oppimatta ilman Pelarin tallia ja Pelarin Tähteä. Se että olen tässä missä olen nyt, on heidän ansiota. Ja se kiitollisuus ei katoa.
Kiitos Pelarin Tähti ja Pelarin talli. ♥
 |
| "Ja Pelarin Tähden, innokkaat fanijoukot täällä tallikurvissa huutavat" |
