Riemu loikkaa. Omistajalla vai hevosella? Kyllä suuremmat loikat tuli
omistajan puolelta. Nyt ollaan ajettu jo toiset onnistuneet kovempi
vauhtiset treenit, ja edelleen näyttää siltä, että voimme jatkaa ja
kohta alkaa kiristämään ruuvia ja harkitsemaan kilpailuja.
Kärsivällisyys palkitaan, muistan sanottavan. Mutta kuinka ihmeessä
onnistutaan pitämään kärsimätön hevonen kärsivällisenä sairasloman ajan?
Etenkin kun kyseessä on tamma.
Aikaisemmin tuli mainittua siitä, että raskaampien treenien jäädessä pois, Devil alkoi olla hieman hankala käsitellä. Se yritti usein purra ja potkia, ja hölkkälenkillä pelkäsi kaikkea sitä, mitä ei ollut koskaan aiemmin pelännyt. Se yritti keksiä kokoajan tekosyytä sille, että pääsisi juoksemaan lujaa. Kuinka iso operaatio oli virikkeiden keksiminen?
Kun kyseessä oli vain kohtalaisen pieni vamma, Devil sai liikkua kävelyä ja hölkkää. Mutta kaikista tärkein asia mielestäni on riittävä ulkoilu.Pyrin normaalistikin siihen, että hevoset saisivat olla mahdollisimman paljon ulkona, eikä niiden tarvisi seistä sisällä. Ulkoilu kavereiden kanssa vaikutti merkittävästi korvien välin toimintaan. Devil sai ulkoilla myös öisin, koska sille sopii hyvin. Kilpailukaudella se kyllä tarhaa päivät ja on yöt sisällä, mahdollisimman hyvän rytmin ja kilpailuvireen säilyttämiseksi. Mutta näin "lomaillessa" mentiin tällä kaavalla.
Yritin myös miettiä kaikkea mukavaa tekemistä, mistä Hänen Ylhäisyytensä voisi nauttia. Joka päivä jouduttiin tietysti tekemään myös nämä vastenmieliset toimenpiteet kuten kylmäys ja penetrolin laittaminen, mutta pyrin siihen, että suurempi osa ajasta menisi johonkin muuhun. Devil rakastaa harjausta, ja sitä kun joku selvittää sen paksun hännän. Se menee nopeasti kunnon rastoille, sillä sen kiharat jouhet pitävät siitä huolen.
Kävimme myös paljon pitkillä kävelylenkeillä metsässä. Devil rakastaa
sitä tunnetta, kun luulee saavansa päättää reitin minne mennään. Tiedän
paikan missä se tykkää seikkailla, ja annoin sen kääntyä sinne. Eihän
tamman tarvinut sitä tietää, että olin suunnitellutkin että siellä
käymme, mutta kylläpä oli tehokasta kun se seuraili innoissaan
ympäristöä ja unohti kaikki pöllöilyt hetkeksi. Luonnolla on hyvä
vaikutus.
Lorviminen vaikutti myös kuvaussessioihin. Pitkä pinnainen saa olla se
ihminen, joka yrittää tämän neidin saada seisomaan edustavasti, tai
ennen kaikke pysymään paikallaan. Silloin kun se hetkeksi seisahtuu
paikalleen, se on aina korvat hörössä, kun luulee nähneensä jotain.
Mutta todellisuus voi joskus olla myös toista kuin kaikki kuvat aina
antaa ymmärtää..
Millaisiin tammoihin sinä olet törmännyt? Devil edustaa kaikkea sitä, mitä tammoista usein puhutaan, ja sen takia vinkkejä otetaan vastaan, vaikka saammekin jo treenata täydellä teholla. Kerro parhaat vinkit hevosen virikkeeksi, tai etenkin tamman mielen virkistämiseksi! Paras vinkki palkitaan!