Aamut alkavat olemaan jo todella viileitä. Toissa aamuna noustessani aamutalliin sain jo ensimmäistä kertaa hämmästellä jäistä auton ikkunaa. Raikas pakkasaamu onneksi lämpeni päivän mittaan, mutta kyllä se taas herätti minutkin todellisuuteen. Syyskuu on kohta puolessa välissä, talvi lähestyy. Mutta onneksi kylmyydeltä voi suojautua kunnollisella pukeutumisella!
Minä en nimittäin ensi talvena paljoa palele, sillä sain lahjaksi Hevarin kumipuvun. Tämän lämpimämpää pukua saa kyllä etsiä. Ihana ajaa lenkkejä ilman että kastuu, ja housut tulevat melko korkealle, joten edes takki ei pääse nousemaan vahingossakaan niin korkealle, että selkä saisi kylmää. Tähän pukuun kun liitetään vielä tuubihuivi, kypärän korvaläpät, Winter-hanskat ja kunnon kengät niin ei enää itketä pakkasessa ajellessa. Onnea on oikeat vaatteet.
Vaikka syksy viilenee, ajatukset ovat lämpimät. Devilillä ajettiin ensimmäistä kertaa kuukauteen vetoja eilen, ja tamma tuntui hyvältä. Polvi on kunnossa, ja viimeinkin pääsemme pikkuhiljaa valmistautumaan startteja kohti. Eilen se selvästi aavisti, että nyt päästään menemään lujempaa, ja kun ensimmäinen veto alkoi, oli kyllä minulla kuskina tekemistä. Tamma tuumasi lähteä valon nopeudella väärällä askellajilla, mutta kun hetken sain sitä pidettyä, se ampaisi täysiä kaverin perään. Loput vedot menikin hyvin, ja nyt se on ollut erittäin hyvällä tuulella. Pureminen ja potkiminenkin jäi pois sillä reissulla. Devil alkoi olemaan jo normaalia hankalampi käsitellä, kun se joutui suoraan kilpailukaudelta sairaslomalle. Hölkkälenkillä se muka pelkäsi kaikkea mahdollista, niitäkin asioita, joista se ei ole ennen välittänyt yhtään mitään. Olemme menneet päivä kerrallaan, ja sitä teemme edelleen, mutta uskon että kärsivällisyys taas palkitaan, mikäli tässä maailmassa on yhtään oikeutta.
Mutta kyllä täältä tullaan. Uskon siihen.
Minä en nimittäin ensi talvena paljoa palele, sillä sain lahjaksi Hevarin kumipuvun. Tämän lämpimämpää pukua saa kyllä etsiä. Ihana ajaa lenkkejä ilman että kastuu, ja housut tulevat melko korkealle, joten edes takki ei pääse nousemaan vahingossakaan niin korkealle, että selkä saisi kylmää. Tähän pukuun kun liitetään vielä tuubihuivi, kypärän korvaläpät, Winter-hanskat ja kunnon kengät niin ei enää itketä pakkasessa ajellessa. Onnea on oikeat vaatteet.
Vaikka syksy viilenee, ajatukset ovat lämpimät. Devilillä ajettiin ensimmäistä kertaa kuukauteen vetoja eilen, ja tamma tuntui hyvältä. Polvi on kunnossa, ja viimeinkin pääsemme pikkuhiljaa valmistautumaan startteja kohti. Eilen se selvästi aavisti, että nyt päästään menemään lujempaa, ja kun ensimmäinen veto alkoi, oli kyllä minulla kuskina tekemistä. Tamma tuumasi lähteä valon nopeudella väärällä askellajilla, mutta kun hetken sain sitä pidettyä, se ampaisi täysiä kaverin perään. Loput vedot menikin hyvin, ja nyt se on ollut erittäin hyvällä tuulella. Pureminen ja potkiminenkin jäi pois sillä reissulla. Devil alkoi olemaan jo normaalia hankalampi käsitellä, kun se joutui suoraan kilpailukaudelta sairaslomalle. Hölkkälenkillä se muka pelkäsi kaikkea mahdollista, niitäkin asioita, joista se ei ole ennen välittänyt yhtään mitään. Olemme menneet päivä kerrallaan, ja sitä teemme edelleen, mutta uskon että kärsivällisyys taas palkitaan, mikäli tässä maailmassa on yhtään oikeutta.
Mutta kyllä täältä tullaan. Uskon siihen.
Ihania kuvia! <3
VastaaPoista