torstai 14. heinäkuuta 2016

Jalat - juoksijan ehto






















Ylhäällä oleva kuva tiivistää Devilin mielipiteen jalkojen hoidosta. Mutta vaikka neiti ei kylmäysletkuista ja aineista nauti, ei siltä tällä kertaa kysytä mielipidettä, vaan se joutuu tyytymään kyllä kohtaloonsa. Alku aina ärsyttää, mutta kun hetken aikaa on laitettu mitä milloinkin, se huomaa, että "ainiin tämä olikin tätä".
Olen muutaman kerran tallilla sanonut, että jos talli pimenisi ja valot sammuisivat, tunnistaisin hevoset varmaan parhaiten jaloista, kun lähtisin niitä käymään läpi. Kun tallissa on kilpahevosia, on erityisen tarkkaa huomata pienetkin muutokset, lämpöerot ja mahdolliset turvotukset. Myös pienetkin, olemattoman ja vaatimattoman näköiset vekitkin on huomattava, ja syy rupiin selvitettävä. Jalat on yksi ehto kilpahevoselle, aika oleellinen sellainen. Mutta edelleen on toistettava samaa mistä mainitsin jo hammas-aiheessakin: kaikki vaikuttavat kaikkeen. Jos hevosella on terveet jalat, mutta se ei ole muuten terve, niin ei siitä kilpailemaan ole. Mutta eipä ole muuten terveestä hevosestakaan kilpailijaksi, jos jaloissa on sanomista.






Jalkojen parissa tulee värkättyä joka päivä. Ajattelin esitellä tässä postauksessa perustoimenpiteet, joita päivittäin hevosten kanssa teen. Kilpahevosten kanssa on tarkkaa kaikkien aineiden kanssa, sillä niissä voi olla doping-varoaikaa. Sen vuoksi perustoimenpiteisiin ei kuulu linimentit ja bliisterit, vaikka nekin postauksen lopussa esittelen. Perustoimenpiteitä ovat kylmääminen, kääriminen, ja rasvaaminen.






Tallillamme on käytössä kylmäysletkut, luojan kiitos. Rakastan tätä kylmäysjärjestelmää. On kätevää pesun yhteydessä nakata vain loimi selkään ja letkut jalkoihin kun siirtelee varusteita paikoilleen ja vähän siivoilee paikkoja. Kylmäys on meillä ehdoton lähes joka lenkin jälkeen, ja usein kylmään myös muutenkin. Letkuja käyttäessä on huomioitava, että hevosella on selässään loimi, tai viltti, ettei selkä kylmene jääkylmän veden tullessa letkuja pitkin. Pidän myös tärkeänä sitä, että jalat kastellaan ennen letkutusta, ja huolehditaan siitä että vesi pääsee jalkoihin joka puolelle, eikä vain kimpoa kuivasta karvasta muualle. Pienestä vesiletkun näyttämisestä 1min per jalka ei ole suurta hyötyä. Hevoset seisovat täällä letkuissa ainakin sen 15-20 minuuttia. Etenkin hiittien ja vetojen, sekä kilpailujen jälkeen kylmäys on ehdottoman tärkeä toimenpide. Sama pätee myös muihin raskaampiin liikutusmuotoihin, oli kyse sitten vaikka Oton estetreenistä.

Kylmäysletkujen lisäksi käytän myös kylmäyspatjoja. Ne on kätevät esimerkiksi kilpailureissulla. Laitat kylmäyspatjat tai jääpalapussit kylmälaukkuun ja startin jälkeen kääri ne jalkoihin vaikka kuljetuksen ajaksi. Jos hevonen matkustaa kiltisti, on nuo Finn-Tackin tai Hevarin kylmäyspatjat omaa luokkaansa. Ne saa tarroilla helposti kiinni, ne on mielestäni sopivan pitkät, ja hoitavat homman tehokkaasti.







































Kun kylmäys on suoritettu, annan jalkojen ensin kuivua. Sitten teen mahdolliset rasvaustoimenpiteet tai mitä ikinä tarvitseekaan. Jalkojen käärimiseen käytän kaikenlaisia paksuja lämpöpatjoja, mutta aika usein jaloista löytyy öisin Back on trackin pintelipatjat. Yöksi laitettavien lämpöpinteleiden ei tarvitse olla tiukat, mutta niiden on kuitenkin pysyttävä kiinni. Ne edistää verenkiertoa, ja etenkin öisin ne ovat hyvät, kun hevonen joutuu seisomaan karsinassa.

Mikäli joudun laittamaan esim. rupiin rasvaa, laitan siihen yleensä pumpulia väliin, ettei kaikki imeydy patjaan heti. Voin tehdä erikseen postauksen siitä, kuinka hoidan mahdolliset haavat ja ruvet. Ne on jo sitten taas aivan täysin oma lukunsa.

Tiivistelmä: Perustoimenpiteitä ovat kylmäys ja kääriminen, eli kylmä ja lämmin. Vuohisten rasvaaminen jos tarvetta on, ja kavioiden öljyäminen. Kilpailujen ajankohdista riippuen käytän linimenttiä, Ball Solution ja Speedway bliistereitä. Mutta näissä huomioitava ehdottomasti niiden varo-ajat ennen kilpailuja.


Perusrasvat: Helosan ja Bio Bzz. Todettu toimiviksi!
Perus bliisteri. On sopinut herkemmillekin.


Kylmäystä varten..
Kylmäyssavi olisi kätevä, mutta olen vain laiska sotkemaan sillä. Suosittelen.

















































Jalkojen hoito on tärkeää. Mites sinä teet sen?

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

"Kaksi nelijalkaista unelmaa"


Devil päätti vähän poseerata.





















Tänään oli kiva päivä. Olipa laimea ilmaisu, vaikka joka sana totta olikin. Aamulla ensimmäisenä kävelin tallille koska auto oli edelleen hajalla. Se homma selvisikin heti aamupäivällä, sillä isäni tuli muutaman osan kanssa ja tadaa, edelleen volkkari jatkaa elämäänsä, vaikka olin jo varma että nyt se oli menoa. Aamu siis lähti aikaisesta kävelylenkistä huolimatta lähes täydellisesti käyntiin.

Oli ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä. Hevoset nauttivat ulkoilusta koko päivän, ja vasta iltapäivällä tulin tallille, ja otettiin Emmi apulaisena Devil ja Otto kuvattavaksi. Devil oli poseeraustuulella, mutta Otto laiskotteli. Sitä ei paljoa kiinnostanut kameraan poseerata. Otto olikin piristynyt reippaasti, kun Emmi kävi ajamassa sillä metsälenkin. Sieltä se pääsi suoraan suihkuun, ja koska keli oli lämmin, se pääsi takaisin ulos piehtaroimaan lämpimään hiekkaan.

Illalla keli muuttui yhtäkkiä myrskyisäksi. Lähes sääliksi käy Kaustisen festareiden väkeä, sillä ukkonen ja kaatosade olivat ihan omaa luokkaansa. Hevosetkin jäivät sisälle yöksi, vaikka suurin osa on saanut olla yölläkin ulkona. Illan aikana Devil sai myös kengät takaisin jalkaan, ja olisi tarkoitus käydä ajamassa treeni vielä ennen starttia. Toki starttia edeltävänä päivänä käydään vähän neitiä herättelemässä, sillä sen se vaatii.




























Erittäin edustava Devil

























Ottoko sitten edustavampi?


Vanhan herran mielestä ruoho oli kiinnostavampaa.

Normaali(ko).




































































"Katso elämässäsi eteenpäin. Vain sillä tavoin voit selvittää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan"

Näitä kuvia jakaessa liikutun, kun mietin miten unelmat on käyneet toteen.. Kaksi hevosta, jotka molemmat täytti unelmat.

Toisesta tuli elämäni ensimmäinen varsa, ensimmäinen ikioma kilpahevonen..

Ja toinen oli elämäni ensimmäinen oma hevonen, joka opetti kaiken, ja opettaa edelleen..

Olen onnellinen.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Haaste hevosenomistajille


Kiitos haasteesta anonyymi, päätin laittaa heti toteutukseen. Haasteen saa "Kohti tulevaisuutta" - blogi.

 Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta.
 Kaksi omaa, eli nämä blogin päätähdet Devil ja Otto. Molemmat ovat siis lämminverisiä ravihevosia, amerikkalaisia. Devilin ennätykset ovat tällä hetkellä lukemissa 17.4ke ja 19.2akp, ja rahaa tilillä on 1660e. Sillä on myös jonkin verran ratsastettu, mutta pääsääntöisesti se on vain ravitreenissä, satunnaisia ratsastuskertoja lukuunottamatta. Devil on luonteeltaan melko terhakka tamma, joka kyllä tuntee arvonsa. Kun sen jekut oppii tuntemaan, se on kiltti ja mukava, itsevarma hevonen, jonka kanssa on kiva tehdä hommia.

Otto on tehnyt raviuraa 33 startin verran, ja ennätys on 19.4ke. Se on kilpaillut kouluratsastuksessa helppoa c:tä, mutta laukan kanssa sillä on työstettävää. Otto rakastaa esteitä, ja esteissä se on kilpaillut 80-100cm ratoja, mutta nykyään se ei enää ihan sellaisia loiki. Se on kilpaillut myös hiihto-esteratsastus kisoissa, josta kotiin tuomisina tuli hieno voitto. Otto on luonteeltaan enkeli, mutta mikäli se huomaa saavansa joskus asioita periksi, se päättää testata sinua jatkossakin. Kaikinpuolin rento ja reipas yksilö.

























Hevoset vai ponit? Miksi?
Hevoset. Ei poneissakaan nyt niin kauheaa vikaa ole, nehän on pieniä, lähes vaivattomia, sotkee vähän, syö vähän.. Mutta ei, kyllä hevoset vie ylivoimaisen voiton. Hevosten kanssa pystyn harrastamaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja usein ne ovat hyvin yhteistyöhaluisia. Niiden kanssa ei tarvitse kyykkiä mahavyötä kiinnittäessä ja rikkoa selkää kavioita putsatessa. Kyllä minä myös mielummin hevosia kengitän kuin poneja. Hieman lihava shetlanninponi on erittäin mukava kengitettävä, varsinkin jos on vähän pitkä. Oikeaa asentoa on vaikea löytää.

Ensimmäinen hevonen/poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?
Hmm. Sellainen oli varmaan ensimmäinen ikioma hoitoponi, islanninhevosruuna Stormur eli Murri. Murri eli 27-vuotiaaksi, ja hoidin sitä lähes päivittäin. Se opetti paljon, ja antoi kyllä rauhassa harjoitella, tehdä virheitä, eikä ottanut niistä itseensä. Se oli kiltti ja rauhallinen, ja sellaisen aloituksen hevostouhuille soisin kenelle vaan. Olin pieni kun Murri kuoli, ja se oli ensimmäisiä elämäni menetyksiä silloin. Oli se kova paikka. Mutta onneksi jo silloin ymmärsi sen, että hevosen ei saa antaa kärsiä vaan sen pitää päästä kivuistaan. Rauha hänen muistolleen.

6.6.2007 3. 6 Imp Brave/Heikki Hietanen 19.4x. Otto vielä hoitohevosenani startissa.
























Kumpi parempi, kengätön vai kengällinen? Hevosesi kenkien koko? (Jos se on kengässä)Hah, naurattaa välillä nämä kysymykset! Kyllä minä näin ravihevosten kanssa värkkäävänä sanon että kengällinen. Toki jos sinulla on hevonen mikä ei kenkiä tarvi, miksi suotta pitäisit. Kengättömyydestä sanon sen verran, että Devil on nyt juossut muutaman startin ilman kenkiä, ja se on sille todettu hyväksi vaihtoehdoksi. Toki ensin lämmityksessä juostaan kengät jalassa, sitten ne napataan pois ennen starttia. Molemmilla on 3 kengät.

Klippaus: Puolesta vai vastaan?Riippuu tilanteesta ja klippauksen syystä. Voi kyllä monta kertaa talvella kiroaa kun pitkäturkki suomenhevoset ei kuivu millään lenkin ja pesun jälkeen, kun taas ohut karvaiset lämpöset taas kuivuu hetkessä. Klippaus edistää hyvin kuivumista, kun ei ole kovin paljoa karvaa, mitä kuivattaa. Toki siinä on urakkansa, kun jatkuvasti saa huolehtia loimituksesta. Tätäkään operaatiota en kyllä tee turhaan.

Tarhaavatko hevosesi yksin vai laumassa? Miksi?
Devil yksin ja Otto kaverin kanssa. Devil yksin, sillä yritän pitää huolta siitä, ettei kävisi vahinkoa muiden kanssa. Se, että Devil tarhaa yksin, ei tarkoita ettei sillä olisi näköpiirissään yhtään kaveria. Meillä on juuri remontoidut tarhat, jossa kaikki hevoset ovat lähellä toisiaan, ja sen vuoksi se ei ole varsinaisesti yksin. Mutta yritän minimoida potkujen riskin. Otto taas saa tarhata muiden kanssa ihan vapaasti, ja tottakai toivoisin sen mahdollisuuden muillekin. Ne on kuitenkin laumaeläimiä, joten pitää pitää huoli siitä että hevoset pystyvät olemaan aika lähekkäin, ainakin näköyhteyden päässä, jos muuta mahdollisuutta ei ole.


Devil treenissä keväällä.
























Ratkaiseeko hevosessa enemmän sen luonne vaiko ulkonäkö (kuten väri)?
Jaa-a. Tottakai hienoon hevoseen kiinnittää huomiota herkästi. Riippuu käyttötarkoituksesta. Omasta raviurheilu näkökulmasta ajattelen että ei se ole se hevosen ulkonäkö mikä ratkaisee, vaan enemmänkin luonne ja ne edellytykset kilpailuihin. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, ja saa se hieman olla hankalakin. Kyllä se kokonaisuus on tärkein. Pääasia että hevonen on terve ja suunnilleen täyspäinen, ettei nyt ainakaan ketään tappaa yritä.


Millainen on hyvä hevosblogi?Kuvia, ja postauksia usein. Jään usein seurailemaan blogia, josta huokuu kirjoittajan motivaatio ensinnäkin hevosen kanssa värkkäilyyn ja myös tietenkin bloggaamiseen. Myös se, että teksti on sujuvaa, on hyvä edellytys. Ei tarvitse kirjoittaa laudaturia äidinkielestä, jotta blogin teksti on sujuvaa. Riittää kun edes hieman miettii, missä muodossa kirjoittaa. On todellaraskastalukeatekstiäjossakaikkijututovataivanyhdessäjafonttiontodellaärsyttävä.

Kuinka usein hevosesi liikkuu?
Ounou. Voi se riippuu ihan hirveästi starteista. Kilpailukaudella liikunta on vähäisempää, sillä startin jälkeen hevonen saa palautua reilusti, ainakin 4-5 päivää ennen seuraavaa treeniä. Peruskuntokaudella kuitenkin Devil saa olla aisoissa 4-5 kertaa viikossa pitkiä lenkkejä, mutta tempo on maltillista. Otto liikkuu noin 4-5 kertaa viikossan eri tavoin, joskus ajaen, ratsastaen, juoksuttaen.. Milloin mitäkin. Joskus vähän vähemmän, 3 kertaa, ja joskus vähän enemmän.




Oletko törmännyt johonkin kivaan blogihaasteeseen, johon tahtoisit mahdollisesti minut haastaa? Laita kommenttia. Postausideoita otetaan avosylin vastaan.

Oulu 18.7.

Maanantaina taas juostaan kilpaa, Oulussa.



























Viivalla taas, Oulussa 18.7. nimittäin. Asiallinen 2000e ryhmä, ja ihan hyvä rata 9. Oulu on kyllä ollut aina mun epäonnen rata jostain syystä, ja ikinä ei ole rata-arvonta suosinut, mutta nyt suosi sekin vaihteeksi, niin toivon että onni olisi ehkä jopa kääntymässä paremmaksi Oulun suhteen. Toivottavasti se ei ole vain toive-ajattelua. Pistäkää kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että kaikki menisi putkeen siellä.

Myös hoitohevonen Cool On Photos aloittaa uransa siellä, ensimmäisessä lähdössä. Jännitettävää on siis heti ensimmäisessä ja toisessa lähdössä oikein kunnolla. Toivotaan että hevoset olisivat menotuulella, ja edes suunnilleen menisi kaikki nappiin. Nyt vain koko viikko hoidellaan ja laitellaan, niin että kaikki on varmasti kunnossa kun maanantai koittaa.






Hevosten kanssa viikko on mennyt hyvin, mutta muuten kyllä sitten vastustaa oikein kunnolla. Rakas Volkswagen nimittäin sanoi sopimuksen irti, juuri äsken. Noin pari tuntia sitten olin lähdössä käymään Kokkolassa, ja kannentiiviste päätti juuri silloin posahtaa. Eli toisinsanoen, autokauppojakin joutuu tässä ruveta tekemään, kun ilman autoa ei täällä oikein selviä. Olisi edes kunnon pyörä, mutta sekin on sama kuin kävelyksi heittää. Vaikka kauheasti päästä ottaakin, niin ei auta kuin toivoa parasta että auto löytyisi, ja tuon romun saisi kohtapuolin hinattua tuolta tienposkesta. Kertokaa mulle mistä löytyy ehjä ja edullinen auto, joka kestäisikin jonkin aikaa. Se on liikaa vaadittu..








maanantai 11. heinäkuuta 2016

Hampaat - ja niiden ehdottoman tärkeä hoitaminen





Tämä harvinaisen itsestäänselvä asia ei valitettavasti olekaan sitä aina kaikille. Olen nyt tässä hevoshommassa joutunut hajottamaan sen kuplan missä elin, kun luulin että jokainen hoitaa/hoidattaa hevostensa hampaat aina tietyin väliajoin. Ei, ei se menekään niin. Ei ole montaa kuukautta siitä kun eräs hevonen oli kuusivuotiaaksi asti ollut ilman raspausta, ja vasta kun syöminen oli loppunut täysin ja hevonen kuihtui käsiin, vikaa osattiin katsoa sieltä, ja todettiin että hampaat on siinä kunnossa että siitä ruunasta ei enää hevosta tullut. Voi että miten suututtaa.

Hampaat on kaiken a ja o. Jotta hevonen voi syödä normaalisti, se tarvitsee terveet hampaat. Jo pienet muutokset suussa voivat tuottaa ongelmia ja niistä seuraa oireita, jotka hevosen kanssa värkkäävän on velvollisuus huomata. Koulukirja suositus kertoo, että hampaat pitäisi katsoa noin kerran vuodessa, mutta itse olen todennut että se ei riitä. Eläkeruuna Otto omaa hyvät hampaat ja purenta on normaali, mutta silti se katsotaan noin puolen vuoden välein. Kun taas verrataan sitä Deviliin, kilpahevoseen, kertojen määrä on eri. Devilin hampaita on katsottu noin 3kk välein, ja useamminkin jos se ilmoittaa edes hieman että johonkin sattuu. Devil ilmoittaa selkeästi pienetkin piikit hampaissaan, ja protestoi silloin esimerkiksi kuolaimia poisottaessa nostamalla päätä ylös juuri kun kuolaimet pitäisi tiputtaa suusta. Olen oppinut huomaamaan siitä heti, milloin on hyvä soittaa hammashoitaja paikalle, enkä jää odottelemaan siihen seuraavaan kertaan. Ajoissa hoidettuna ongelmat ei edes pääse kasvamaan oikeiksi katastrofeiksi.


Hevosten ja ponien hampaiden hoito ja aikavälit ovat yksilöllisiä, ja omistajan/hevosen kanssa työskentelevän on velvollisuus huolehtia että se tapahtuu sopivin väliajoin ja silloin kun hevonen siitä kertoo. Oireita voi olla esimerkiksi nämä seuraavat:

- Syömiseen liittyvät ongelmat: huono heinänsyönti, kaurojen pudottelu, muu ruokahaluttomuus yms..
- Kuolaimeen liittyvät ongelmat: kuolaimen hylkiminen, pään riuhtominen laittaessa tai pois ottaessa, ei aukaise suuta..
- Ongelmat ajaessa ja ratsastaessa: älytön ohjille painaminen, suun aukominen, protestoiminen apuihin.
- Laihtuminen
- Epänormaali haju





Hampaiden hoidolla ehkäistään suuria ongelmia, jotka voivat olla hevosille erittäin haitallisia. Myös suuhygieniasta huolehtiminen muutenkin on vain etu. En minäkään joka päivä suuta huuhdo, mutta lähes joka lenkin jälkeen pesupaikalla tulee huuhdeltua myös suusta mössöt pois samalla vaivalla. Silloin moskaa ei kerkeä keräytyä hammasväleihin, ja tulehduksia voidaan ehkäistä.


Ei kaikki hevoset tarvitse hammashoitoa niin usein, joillekin saattaa riittää se kerta vuoteen. Oikeaa määrää ei voi sanoa, koska yksilöllisyys vaikuttaa niin paljon. Mutta olen sitä mieltä, että ilman näitä elämän perusedellytyksiä, ei ole tervettä hyvin suorittavaa hevostakaan. Tässä etenkin mietin kilpahevosia, joilta vaaditaan paljon. Kaiken täytyy olla kohdallaan että menestystä voi edes saada. Jos hampaat pidetään kunnossa, ja ruoka on hyvää, hevosella on hyvät lähtöasemat myös kilparadoille.

Oletko sinä törmännyt siihen ilmiöön, että hampaista ei oikeasti huolehdita? Kuinka usein sinä hoidat hevosesi hampaat tai kuinka usein hoitohevosesi tarvitsee hammastarkastuksen? Onko olemassa joku hyvä keino hampaiden ja suuhygieniaan kotona? Kommentoi!


Hyvät hampaat ja laadukas rehu ovat hevosen terveen elämän yksi tärkeimmistä edellytyksistä.



sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Vielä festariravi-fiiliksiin parin kuvan kera








Ravihevosen vapaapäivä

Cool On Photos

Devil



Ötökät kiusaa



Illalla oli niin paljon virtaa, ettei paljoa tuntunut startti painavan.



"Mamma mitä sä teet`?"

Puspus

Stonecape's Player

Pelle piehtaroi!


Kutittaa.

Ottokin rentoutuu auringon paisteessa kahden päivän urakan jälkeen.

Matti the Pony

Vanha herra Imp Brave

Imp Brave ja Swinghill's d Artagnan. Voitte päätellä kumpi on kumpi.

Matti, hurja ori.

Ärsyttävät öttiäiset


Golden Sky

Matti ja Otto

Devil