Olen hieman hermostunut. Katselen uudestaan ja uudestaan blogiani, vanhoja postauksia ja kuvia selaten. Viimeaikojen tapahtumat ja niin sanottu, puoli vuotta sitten aloitettu uusi elämä ovat saaneet minut palaamaan näihin aatoksiin. Olen miettinyt kauan, mikä juttu elämästäni puuttuu, ja tajusin että se oli tämä. Se, että saan tulla tänne kirjoittamaan ajatuksiani, mietteitäni, ja mielipiteitäni. Saan jakaa asioita teidän kanssa, ja keskustella kommenteilla. Noin puolen vuoden koneettoman tauon aikana on tapahtunut paljon, mutta lopputulos on tämä. Nyt palaan takaisin, paineettomasti blogin pariin.
Paineeton on väärä sana tähän. Monien ihmisten kysymykset siitä, mitä järkeä on tuhlata aikaa tällaiseen, saivat hetkeksi minut varpailleni. Myös muuttoni toiseen kaupunkiin vaikutti asiaan. Kun jo meinasin unohtaa muiden ihmisten puheet, koneeni hajosi lopullisesti, ja päätin olla ilman tietokonetta mahdollisimman pitkään. Nyt kuitenkin minulla on tietokone, ja minulla on aikaa pääsykokeisiin luvun ja hevostelun ohella. Mutta elämässäni ei ole enää jokapäiväisenä osana Deviliä. Päädyin tekemään Devilin kohdalla ratkaisuja, sillä minulla ei ollut tammalle mitään järkevää paikkaa täällä uudessa kaupungissa. Tarvitsin myös aikaa opiskeluun, eikä oman ravihevosen kanssa touhaaminen ole nyt keväällä mahdollista, koska minun täytyy käyttää kapasiteetti opiskeluun. Devil lähti kevääksi kasvattajalleen leasing-sopimuksella. Pääsen onneksi tammaa katsomaan milloin haluan, ja paikka on aivan loistava. Hevosen kannalta tein oikean ratkaisun. Kyllä minä hevosten parissa edelleen päivittäin touhaan, mutta omaa blogitähteä minulla ei enää ole.
Blogin suunta tulee siis muuttumaan pakon edessä. Katsotaan mitä me yhdessä keksitään. Tämä kanava on ollut minulle tärkeä jo monta vuotta, ja huomaan että tätäkin tekstiä kirjoittaessani uppoudun johonkin aivan omaan maailmaani. Johonkin sellaiseen maailmaan, missä viihdyn ja on hyvä olla. Kirjottaessa saa unohtaa paljon asioita, ja keskittyä vain tähän. En siis enää aio kuunnella ihmisten puheita, ja jätä sen takia tekemättä asioita joita rakastan.
Paineeton on väärä sana tähän. Monien ihmisten kysymykset siitä, mitä järkeä on tuhlata aikaa tällaiseen, saivat hetkeksi minut varpailleni. Myös muuttoni toiseen kaupunkiin vaikutti asiaan. Kun jo meinasin unohtaa muiden ihmisten puheet, koneeni hajosi lopullisesti, ja päätin olla ilman tietokonetta mahdollisimman pitkään. Nyt kuitenkin minulla on tietokone, ja minulla on aikaa pääsykokeisiin luvun ja hevostelun ohella. Mutta elämässäni ei ole enää jokapäiväisenä osana Deviliä. Päädyin tekemään Devilin kohdalla ratkaisuja, sillä minulla ei ollut tammalle mitään järkevää paikkaa täällä uudessa kaupungissa. Tarvitsin myös aikaa opiskeluun, eikä oman ravihevosen kanssa touhaaminen ole nyt keväällä mahdollista, koska minun täytyy käyttää kapasiteetti opiskeluun. Devil lähti kevääksi kasvattajalleen leasing-sopimuksella. Pääsen onneksi tammaa katsomaan milloin haluan, ja paikka on aivan loistava. Hevosen kannalta tein oikean ratkaisun. Kyllä minä hevosten parissa edelleen päivittäin touhaan, mutta omaa blogitähteä minulla ei enää ole.
Blogin suunta tulee siis muuttumaan pakon edessä. Katsotaan mitä me yhdessä keksitään. Tämä kanava on ollut minulle tärkeä jo monta vuotta, ja huomaan että tätäkin tekstiä kirjoittaessani uppoudun johonkin aivan omaan maailmaani. Johonkin sellaiseen maailmaan, missä viihdyn ja on hyvä olla. Kirjottaessa saa unohtaa paljon asioita, ja keskittyä vain tähän. En siis enää aio kuunnella ihmisten puheita, ja jätä sen takia tekemättä asioita joita rakastan.
On aika ottaa uusi suunta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.