Kuka Seidi?

Esittely myös itsestäni on varmaan paikallaan. Onhan se kivempaa tietää, ketkä näiden blogin tekstien takana on. Olen Seidi Koivusalo, kohta 20v täyttävä nuori nainen Kokkola-Kaustinen akselilta. Seilaan tuota 45km väliä aika ajoin, hevosten, perheen ja opiskelujen vuoksi. Molemmissa viihdyn tällä hetkellä hyvin, joten valittamista ei ole. Olen viimeiset neljä vuotta opiskellut kaksoistutkinnossa Kaustisella hevosenhoitajaksi (eli Kaustisen raviopistossa, voi kuinka teki mieli kirjoittaa niin, vaikka nimi onkin vaihtunut) ja Vetelin lukiossa ylioppilaaksi. Tarkoitus olisi valmistua tänä keväänä, mutta ei nyt vielä innostuta, kun kirjoituksia on vielä edessä ja töitä voisi tehdä vielä enemmänkin, vaikka hyvällä mallilla nekin on tällä hetkellä.

Hevoset ovat elämäntapani. Niiden aikatauluilla on menty jo monta vuotta, ja sen vuoksi en käytä siitä nimitystä harrastus tai harrastaminen. Nuo nelijalkaiset ovat jotain sellaista, mitkä viimeisenä vaihtaisin arjestani. Pienestä lähtien on eläinten kanssa oltu, ja toivottavasti ollaan vielä hautaan saakka niiden kanssa!

Hevosten lisäksi toinen intohimoni on musiikki. Laulan ja soitan, sävellän ja sanoitan, ja keikkailen säännöllisesti. Pari vakiintunutta kokoonpanoa on, mutta nostan esille ensi-sijasesti aivan ensimmäisen bändini Kallion, jonka kanssa on painettu menemään jo aika pitkään. Musiikki on eräänlainen henki reikä, minkä kautta pääsee purkamaan sitä mitä sisällään tuntee. Siinä saa nollata täysin aivonsa ja se tekisi hyvää itse kullekin.

Mieti, mikä sinulla itselläsi on elämän henkireikä. Mitä kautta pääset purkamaan ajatuksia ja tunteita, jos et voi niitä aina välttämättä ääneen sanoa?